KPK–CAC Timor-Leste Lançamentu Kooperasaun Oficial
TIMOROMAN.COM-Komisaun Pemberantasan Korupsi (KPK) no Comissão Anti-Corrupção (CAC) Timor-Leste assina nota kesepahaman hodi hametin kooperasaun iha luta kontra korupsaun liu husi fronteira. Aksesaun ida ne’e hatudu komitmentu hosi instituisaun rua atu halo korupsaun la bele subar iha fronteira estadu, tuir prinsipiu transparénsia, akontabilidade no supremasia lei hanesan ne’ebé UN Convention Against Corruption (UNCAC) hatudu.
Asinatura ne’e hala’o iha Gedung Merah Putih KPK, Jakarta, Loron-Quarta (14/1), ho objetivu atu promove kooperasaun ne’ebé liu tan konkretu no orientadu ba rezultadu. Kesepahaman ne’e mos parte hosi hametin relasaun bilateral no troka esperiénsia entre instituisaun anti-korupsaun.
Presidente KPK, Setyo Budiyanto, hatudu katak luta kontra korupsaun la bele halo deit mesak, liu-liu bainhira pratika korupsaun atravesa fronteira estadu. Nia dehan katak sinergia ho CAC Timor-Leste mak estratéjia ida atu hametin ekosistema rejiaun ne’ebé mosu limpu.
“Sinergia ida ne’e presiza kontinua ba objetivu ne’ebé diak no positivu,” nia hateten.
Entretempo, Komisionáriu CAC Timor-Leste, Rui Pereira Dos Santos, hatudu mudansa iha panorama ameasa korupsaun, husi pratika subornu, lavagem osan, to’o ba fluxo ilegal osan ne’ebé halo estraga demokrasi no justisa iha estadu sira. Nia mos hatudu risku abuso teknologia atu facilita movimentasaun osan ilegal liu husi fronteira.
“Presiza açãu konkretu, prátiku no orientadu ba rezultadu ne’ebé dezenvolve liu tan komprensivu,” Rui hateten.
Nota kesepahaman ne’e inklui hametin lei, troka informasaun no dadus, aumenta kapasidade instituisaun, no suporta tekniku iha recuperasaun asetu (asset recovery). Recuperasaun asetu sai atensaun importante tanba asetu hosi korupsaun duni dala barak transfere ba liur estadu atu evita konfiska. Iha kooperasaun ida ne’e, KPK no CAC Timor-Leste mos troka esperiénsia iha trata kazu no jere asetu hosi krime atu pratika diak bele aplika iha instituisaun sira.
Vice-Presidente KPK, Johanis Tanak, aumenta katak kolaborasaun ida ne’e mos inklui aperfeiso regulamentu atu harmoniza ho padraun global, hodi la fo dalan ba lacuna lei ne’ebé bele uza hosi aktor kriminál.
“Ami sei aperfeiso regulamentu ne’ebé iha, hanesan ne’ebé UNCAC hatudu,” Tanak remata.
Asinatura nota kesepahaman ida ne’e sai marku importante iha hametin kolaborasaun entre instituisaun anti-korupsaun, liu-liu iha rejiaun Ásia Tenggara. Kooperasaun ida ne’e mos hatudu seriedade Indonézia iha implementa mandat luta kontra korupsaun no hametin konfiansa publiku liu husi parcería ne’ebé kontinua no orientadu ba rezultadu.***

